Faktaa lukemisesta ja lukutaidosta
Lukeminen voidaan nähdä avaimena maailman ja itsemme ymmärtämiseen. Se antaa meille pääsyn toisten ajatuksiin, kokemuksiin ja näkökulmiin. Tekstien kautta voimme matkustaa ajassa, tutustua erilaisten ihmisten tunteisiin, kokemuksiin ja elämänkohtaloihin ja samalla kehittää omaa kuvaamme maailmasta, empatiaamme, luovuuttamme ja ongelmanratkaisukykyämme. Lukemalla opimme uutta, ja on osoittautunut, että varsinkin kaunokirjallisuuden lukemisella voi olla stressiä pienentäviä vaikutuksia.
Lukutaidossa on kyse muustakin kuin lukemisen osaamisesta, siinä on kyse ymmärtämisestä. Perinteisesti lukutaito on määritelty kyvyksi osata lukea ja tulkita perinteisiä, kirjoitettuja tekstejä. Nykyään katsotaan, että on olemassa monia lukutaidon muotoja, jotka ovat kaikki tärkeitä, jotta voimme tulkita ympäröivän maailman erilaisia sanomia. Puhutaan esimerkiksi kuvanlukutaidosta, medialukutaidosta ja kriittisestä lukutaidosta. Kaikki erilaiset lukutaidon muodot yhdessä perinteisen kirjoitetun tekstin lukutaidon kanssa kuuluvat monilukutaidon käsitteeseen. Kansallisessa lukutaitostrategiassa 2030 monilukutaidon käsite rinnastetaan lukutaidon käsitteeseen ja määritellään taidoksi lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein.
Kansainvälisissä lukutaitovertailuissa Suomi on edelleen yksi suhteellisen hyvin menestyneistä maista, mutta 2000-luvulla on kansallisella tasolla huomattu lukutaidon heikentyneen. Yksi tutkimus, jossa tämän voi nähdä, on suunnilleen joka neljäs vuosi kaikille yhdeksäsluokkalaisille tehtävä PISA-tutkimus. Tutkimuksessa mitataan lukutaitoa arjen tilanteiden kannalta. Tulokset osoittavat, että 15-vuotiaiden lukutaito on Suomessa heikentynyt. Vuosien 2018 ja 2022 välillä heikosti lukevien osuus on kasvanut noin seitsemällä prosenttiyksiköllä (14 prosentista 21 prosenttiin).
Opetushallitus julkaisi vuoden 2021 lopussa Kansallisen lukutaitostrategian 2030. Strategiassa on tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia paikalliselle, alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle lukutaidon vahvistamiseksi. Monet kunnat kehittävät nyt omia lukutaitostrategioitaan. Kansallisen lukutaitostrategian visiona on, että Suomi on maailman monilukutaitoisin maa vuonna 2030, ja missiona on, että lukeva elämäntapa on tasa-arvon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perusta.
Lukutaito on oppimisen perusta. Opiskelussa kirjoitetun tekstin luku- ja kirjoitustaidolla on keskeinen rooli, minkä vuoksi näiden taitojen kehittymiseen panostetaan koulussa. Samanaikaisesti näemme yhä monimuotoisempaa aineistoa sekä opetuksessa että yhteiskunnassa ja suuremman tarpeen kriittiselle lukutaidolle, minkä vuoksi on myös tärkeää opettaa lukemaan ja tulkitsemaan sellaisia tekstejä sekä kirjoittamaan ja tuottamaan erilaisia tekstejä eri välineillä.
Koulunkäynnin ja oppimisen lisäksi lukutaito vaikuttaa myös siihen, millaiset mahdollisuudet on tehdä tulevaisuuden koulutusvalintoja. Kaikki koulutukset edellyttävät tiettyä lukutaitoa, mutta esimerkiksi lukiokoulutus ja yliopisto-opinnot asettavat lisävaatimuksia lukutaidolle. Melkein kaikissa ammateissa edellytetään nykyään tietyntasoista lukutaitoa.
Lukutaito ei vaikuta ainoastaan opintoihin ja työhön, sillä se on osa arkeamme. Tavallisena päivänä lukutaitoa tarvitaan esimerkiksi päivälehden lukemiseen, uutisten katsomiseen ja tekstityksen lukemiseen, sähköpostin lukemiseen ja siihen vastaamiseen, viranomaispostin (esimerkiksi Verohallinnon kirjeiden) lukemiseen ja ymmärtämiseen, tekstiviestien lukemiseen, sosiaalisen median lukemiseen, erilaisten lomakkeiden täyttämiseen, terveydenhuollon viestien lukemiseen ja tulkitsemiseen, verkkotilausten tekemiseen, hakemusten tekemiseen (esimerkiksi työhakemusten), sopimusten allekirjoittamiseen (esimerkiksi työsopimukset, pankkisopimukset, vakuutussopimukset), ravintoloiden ruokalistojen lukemiseen ja kauppojen kylttien lukemiseen. Työarjessa lukutaitoa tarvitaan muun muassa erilaisten asiakirjojen lukemiseen ja luomiseen, täydennyskoulutukseen osallistumiseen, raporttien kirjoittamiseen, tarjousten kirjoittamiseen tai lukemiseen tai työn tekemisestä sopimiseen.
Lukutaidolla voi olla merkitystä myös aktiivisena kansalaisena toimimiselle – jotta voi perehtyä ajankohtaiseen tietoon, vaikuttaa itseään koskeviin asioihin tai esimerkiksi äänestää vaaleissa. On kyse demokratiasta.
Vuonna 2019 arvioitiin, että noin 14 prosenttia suomalaisista hyötyisi selkokielestä (syynä voivat olla esimerkiksi lukivaikeudet tai muistisairaudet). Selkokielistä aineistoa tuotetaan nykyisin yhä enemmän. Sitä on saatavilla paljon verkossa, mutta myös kirjakaupoista ja kirjastoista. Myös äänikirjojen saatavuus on lisääntynyt, ja todistuksella voi saada myös saavutettavuuskirjasto Celian käyttöoikeuden.
Lukutaito kehittyy koko elämän ajan, koska eri ikä- ja elämänvaiheissa tarvitaan hyvin erilaista lukutaitoa. Erilaisten tekstien ja aineiston aktiivinen lukeminen ja tulkitseminen on tärkeää oman lukutaidon ylläpitämistä ja kehittämistä.
Haluatko lukea lisää lukemisesta ja lukutaidosta? Seuraavilla sivuilla on ajankohtaista tietoa aiheesta:
10 faktaa lukemisesta 2024: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2024/
10 faktaa lukemisesta 2024 selkokielellä: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2024-selkokielella/
5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2025: https://lukukeskus.fi/5-faktaa-lasten-ja-nuorten-lukemisesta-2025/
10 faktaa lukutaidosta maailmalla 2022: https://lukukeskus.fi/10-faktaa/
Kansallinen lukutaitostrategia 2030 https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kansallinen-lukutaitostrategia-2030
Hiltunen, Ahonen, Hienonen ym. PISA 2022 Ensituloksia. Opetus – ja kulttuuriministeriö 2023.