Kirkkopuisto

Pappilan länsipuolella oleva pieni puisto on nykyään nimeltään Kyrkskvären (Kirkkopuisto). Tälle paikalle maalahtelaiset rakensivat omasta aloitteestaan ensimmäisen kirkkonsa vuonna 1602. Kirkon valmistuttua he pyysivät pitäjään omaa kappalaista. Samoihin aikoihin Kaarle-herttua (myöhemmin kuningas Kaarle IX) oli aloittanut suurten seurakuntien jakamisen, jotta kansalla olisi todellinen mahdollisuus suorittaa kirkollinen velvollisuutensa. Ytter- ja Övermalax, Väster- ja Östersolf sekä Vargö (Bergö) muodostivat yhteisen seurakunnan, Maalahden pitäjän, vuonna 1607. Alkuperäinen kirkko oli huonosti rakennettu, joten jo vuonna 1659 sitä kunnostettiin ja laajennettiin. Kirkkoaukiolla tehtiin 1960-luvulla kaivauksia, joista löydettiin tämän kirkon jäänteitä. Paikalla sijaitsi myös hautausmaa. Vuonna 1804 tehdyssä tarkastuspöytäkirjassa hautatalojen omistajia kehotetaan kunnostamaan rappeutuneet hautatalonsa. Hautausmaa oli käytössä vuoteen 1833 asti, jolloin nykyisen kirkon hautausmaa vihittiin käyttöön. Nykyään on jäljellä vain yksi hautakivi, Benjamin Sinius (1765–1823), joka tuli Maalahteen apupapiksi vuonna 1801 ja toimi kirkkoherrana 1809–1823.